Lukuvinkki:

Tommi Kinnusen Neljäntienristeys kertoo 1900-lukuun sijoittuvan perheen arkielämästä. Teoksessa kuullan neljän eri henkilön tarinat, jotka linkittyvät toisiinsa oivalla ja saumattomalla tavalla. 

Kirjassa tulee ilmi perheen merkitys, sodan vaikutus ihmiseen ja rakkauden vaikeudet sekä vaarat. 

Suosittelen kirjaa kaikille, jotka haluavat monipuolista ja kiinnostavaa luettavaa. Rankkoja aiheita, kuten keskenmenoa ja kodin jättämistä sodan takia kuvaillaan kirjassa yksityiskohtaisesti. Tämän takia huomautan, että kyseinen kirja ei välttämättä sovi heille, jotka haluavat välttää raskaita aiheita.

Kirjasta:

Jos haluat mahdollisesti lukea kirjan, suosittelen, että jätät seuraavan teksin lukematta

Kirja alkaa Marian tarinalla. Maria on yksinhuoltaja ja ammatiltaan kätilö. Henkilöstä välittyy vahvatahtoinen ja sinnikäs luonne. Itse samaistuin hänen "oman tien kulkija" -asenteeseen. Maria ei mennyt valtavirran mukana, eikä täten kuulunut edes (silloin) hyvin arvostettuun kirkkoon. 

Seuraava tarina keskittyy Marian tyttäreeseen, Lahjaan. Tuntuu, että nuori nainen on määrätietoinen ja haluaa mahdollisimman "normaalin" elämän. Lukiessani koin, että Lahja melkeinpä häpeää äitiänsä ja tämän uniikkia elämäntyyliään. Vaikka Lahjan esikoinen syntyykin ilman isää kuvioissa, Lahja korjaa asian nopeasti hankkimalla upean miehen, Onnin, vierelleen. 

Kolmantena kuulemme Lahjan pojan vaimon, Kaarinan, tarina. Ilmenee, että anoppi (eli Lahja) on hyvin sulkeutunut ja kärttyisä. Tekstistä välittyy Kaarinan ahdistus kodissaan, jota hän ei koe edes omakseen. Perheen osapuolien jännitys on kireä ja tuntuu, että Lahja on jäänyt vatvomaan oman aikansa ongelmia, kun Kaarina-äiti yrittää tuoda nykyaikaista vivahdetta elämäänsä. 

Viimeiseksi on jätetty Onnin tarina. Tässä kohdassa kaikki aukot juonessa täyttyvät ja salaisuuksien lukot aukenevat. Paljastuu, että salaperäinen Onni onkin seksuaaliselta suuntautumiseltaan homoseksuaalinen. Tämä tieto selittää paljon; se, miksi Lahja oli viimeisinä elinvuosinaan niin katkera johtuukin hänen saamattomasta rakkaudesta. 

Kirjan tärkeimpänä teemana minusta on rakkauden vaikeudet sekä vaarat, sillä sen huomaa, jokaisen tarinassa. Maria koki omat haasteensa yksinhuoltajana, Lahja rakasti vilpittömästi henkilöä, joka ei tuntenut samoin häntä kohtaan, Kaarina joutui melkein pakottamaan itsensä rakastamaan kärttyistä anoppiaan ja Onni estettiin rakastamasta. 

Luettuani kirjan koin suurta sääliä kaikkia neljää päähenkilöä kohtaan. Erilaiset ihmiset olivat kohdanneet toisensa erilaisilla aatteilla väärään aikaan. Lisäksi tarinan mukana kulkeva sota vain ankeutti tunnelmaa. Osaan arvostaa eri tavalla oikeuksiani, etenkin vapauttani olla juuri sellainen kuin olen. 

Jos olisit elokuvaohjaaja ja tekisit kirjasta elokuvan, minkälaisen elokuvan tekisit? - Kirjaa muistiin suunnitelmasi: henkilövalintoja, dialogia, kohtauksia, tapahtumapaikkoja, kuvakulmia, taustamusiikkia, äänimaisemaa, värejä, tunnelmia, valaistusta, erikoistehosteita, puvustusta.

Vaikka romaanissa arvostin neljän eri henkilön näkökulmasta kirjoitettua aspektia, en käyttäisi sitä elokuvaa tehdessä. Uskoisin, että elokuvasta tulisi sekava ja katsojalle hämmentävä, kun kahden tunnin ajanjaksossa näkökulma vaihtelisi useasti. Tämän takia keskittyisin pääosin Lahjan tarinaan. Lahja liittyy kaikkiin tarpeeksi läheisesti ollessaan tytär, vaimo, äiti ja anoppi.

Koko elokuvan tunnelma tulisi olla tunnelmaltaan hieman alakuloinen ja utuinen. Tämä saataisiin vahvalla valon kontrtastilla, ja muutenkin valon vajaalla käytöllä. Tapahtumapaikkana olisi suomalainen, perinteinen kylä maalla. Asunto olisi koruton ja pääsääntöisesti puukalusteilla sisustettu paitsi sillon, kun on 70-luku ja Kaarina on talon emäntä. Tällöin asunnossa olisi paljon oranssia, keltaista ja ruskeaa, mikä toisi aikaan sopivaa retro-tyyliä.

Pitäisin dialogit ja puhumisen niukkana, sillä haluaisin kuvan puhua tarinan puolesta, ja jättää katsojan tulkinnan varaan tietyt kohtaukset. Toisaalta esimerkiksi kohta, jossa Lahja huutaa Onnille turhauduttuaan tämän välinpitämättömyyteen, tulisi ehdottomasti säilyttää: "Lahja nousi vadin päältä ja seisoi alaruumis paljaana keskellä pientä huonetta. '-Kerro nyt saatana mitä sinä katsot! Tätäkö?'". Lahjan ollessa pääroolissa ja joutuen jopa "härskeihin" kohtauksiin aikuis-Lahjan näyttelijällä tulisi olla hyvin vahva persoona ja jopa hieman agressiivinen tai tuima olemus.

Kuten mainitsin, haluaisin, että miljöö olisi mahdollisimman koruton ja pelkistetty. Koko elokuva tulisi olla mystinen ja maanläheinen, joten en lisäisi erikoistehosteita enkä oikeastaan taustamusiikkiakaan. Ääniä, kuten linnunlaulua voisi olla esimerkiksi taustalla, kun taloa kuvattaisiin ulkopuolelta.