Äidinmaa - Jan Salminen

Äidinmaa kertoo dystoppisesta maailmasta, jossa naiset ovat ottaneet vallan. Miespuolisia, pariseksuaaleja (eli yhdelle omistautuneita), sekä mielenosoittajia sorretaan. Juonta kuljettaa eteenpäin vartijana toimiva Anna-Liisa, sekä vanha Benjamin, joka on kokenut myös ajan ennen Äidinmaata.
Henkilökohtaisesti en pitänyt kirjasta. Juoni oli sekava, eikä oikeastaan mitään mullistavia käännekohtia tapahtunut. Teksti oli enimmäkseen Äidinmaan kuvailua kahden päähenkilön näkökulmasta.
Kirjasta:
Jos haluat mahdollisesti lukea kirjan suosittelen, että jätät seuraavan teksin lukematta
Naisten johtamassa Ädinmaassa kaikki on jaettava, sananvapaus on menetetty ja tieto historiasta on rajattu. Elämä on hyvin monotonista ja pienetkin elämän ilot, kuten kaunistava huulipuna, ovat kiellettyjä.
Yllätyin lukiessani teosta, sillä Salminen on rakentanut naisten johtoasemassa olemisesta kurjan mielikuvan. Kun valitsin kirjan, oletin että se olisi utopia. Kuten Barack Obama sanoi: "If every nation on earth was run by women, you would see a significant improvement across the board on just about everything" (https://www.bbc.com/news/world-asia-50805822).
Jonkin asteen feministinä koen, että Äidinmaa on erittäin kärjistetty versio maailmasta, jossa miesvihaajat hallitsevat. Jo se, että miehiä kutsutaan koiraiksi on tarpeeksi saamaan vereni kiehumaan. Mielestäni feministit ajavat naisten oikeuksia, jotta kaikki sukupuolet olisivat samalla viivalla, ei sen takia, että voisimme kostaa miehille kaikki ne vuodet, jolloin naisia sorrettiin.
Uskoisin, että Jan Salminen on halunnut tuoda mahdollisen skenaarion ja hyvin uniikin näkökulman esille.
Kirja on ikään kuin historian tapahtumat tulevaisuudessa, jossa sukupuoliroolit ovat toisin päin. Tekstissä on katkelmia "kansalliskirjaston vaarallisen historian osastosta", joissa kerrotaan noin 2020 luvulta lähtien eri tapahtumia. Kirjassa kerrotaan esimerkiksi, että naispuolue menestyi vaaleissa ja että heidän toimesta vähitellen valta siirtyi naisille. Myöhemmin, kun poikalapsista ei ollut vastaavaa hyötyä kuin tyttölapsista, poikia alettiin abortoimaan.
Tämä kuulostaa tutulta; Kiinan maaseuduilla abortoitiin tyttöjä 2000-luvun alussa, sillä he eivät pystyneet elättämään perhettä samalla tavalla kuin pojat. Kuten sanotaan: historia toistaa itseään. Jää kuitenkin nähtäväksi olisiko naisten johtama maailma Barack Obaman mukainen siveellinen paikka vai Jan Salmisen dystopia.